Lenin-museo on silkkaa ostalgiaa

Tampereella on edelleen maine "punaisena" kaupunkina, jossa työväenliike on voimissaan. Myös Tampereen Lenin-museo pitää perinnettä yllä.

Lenin-museo toimii Tampereen työväentalon salissa, jossa historiankirjojen mukaan Vladimir Iljitsh Uljanov (Lenin) ja Josif Vissarionovits Dzugashvili (Stalin) tapasivat toisensa ensi kerran vuonna 1905 Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen salaisessa kokouksessa. Siten Tampereella on oma asemansa myös maailmanhistorian kannalta kenties kohtalokkaassa tapaamisessa.

Neuvostoliiton kaaduttua monet maailman Lenin-museoista on suljettu. Sen vuoksi Tampereen Lenin-museo on myös kansainvälisesti merkittävä Leninin elämän ja toiminnan tallentaja ja esittelijä. Museossa järjestetään jatkuvasti vaihtuvia teemanäyttelyitä, jotka täydentävät vuodesta toiseen esillä olevaa perusnäyttelyä.

Museo avattiin tammikuussa 1946. Alkujaan museon tarkoitus oli esitellä Leninin elämää ja ajattelua. Nykyään museon tehtäväkenttä on huomattavasti laajempi, sillä se esittele laajalti Neuvostoliiton reaalisosialismia ja sen historiaa.

Sen vuoksi Lenin-museo on nykyään kansainvälisesti arvostettu kulttuuri- ja tutkimuslaitos. Sen merkitys neuvostoajan dokumenttien, esineiden, symbolien ja taiteen tallentajana näyttääkin vuosi vuodelta kasvavan -- Lenin säilyy toki museossa koko ajan merkittävänä taustahahmona. Ilman Leniniä ei reaalisosialismiakaan olisi ollut.

1990-luvulla museo oli ainoa maailmassa. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Leniniin kohdistuva virallinen kiinnostus hiipui lähes kaikkialla maailmassa. Sen vuoksi museoita lakkautettiin ympäri maailmaa, ja vuonna 1996 museon viettäessä 50-vuotisjuhlia kyseessä oli maailman ainoa Lenin-museo.

Tämän jälkeen museo on jatkuvasti säilynyt suosittuna matkailukohteena. Nykyään suuri osa museon vieraista on suomalaisia, mutta luonnollisesti museo kiinnostaa myös ulkomaalaisia, Tampereella vierailevia turisteja ja historian harrastajia.