Tampereella on runsaasti vaihtoehtoja sekä edullista majoitusta etsiville että vaativaa liikematkahotellia kaipaavalle. Siksi päivämatkan sijaan kannattaa harkita kaupungissa yöpymistä.
Cumulus-ketjun hotellien kautta järjestyy lähes milloin tahansa kohtuuhintainen majoitus Tampereella. Tavanomaisen hotellivalikoiman lisäksi kannattaa tutustua myös muihin, esimerkiksi bed & breakfast -tyylisiin majoitusmahdollisuuksiin sekä edullisiin hostelleihin.
Suomessa B & B -aamiaismajoitus ei ole noussut samanlaiseen suosioon kuin vaikkapa Brittein saarilla tai saksankielisessä Keski-Euroopassa. Näihin vaihtoehtoihin voit tutustua mainiosti esimerkiksi Visit Tampere -verkkosivuston kautta.
Yksi tämän hetken kiinnostavimmista vaihtoehdoista erittäin edullista majoitusta etsivällä on vuoden hostellina palkittu Dream Hostel. Dream Hostelissa kahden hengen huone maksaa 62,50 euroa yö. Kaikkein edullisinta on majoittuminen kuudentoista hengen huoneessa, jossa yösija maksaa ainoastaan 22 euroa yöltä. Dream Hostelin majoitus ei kuitenkaan sisällä aamupalaa, joten tästä aiheutuu hiukan ylimääräisiä kuluja edullisen majoituksen etsijälle.
Hostel Sofia on toinen edullinen yöpymispaikka Tampereen keskustassa. Sofia valittiin vuonna 2010 Suomen retkeilymajajärjestön vuoden 2010 hostelliksi. Sofian erikoisuus on suuri määrä kahden ja kolmen hengen huoneita, näin se kilpailee lähinnä edullisten hotellien kanssa. Kahden hengen huone Sofiassa maksaa 75 euroa, neljän hengen huone 112 euroa yöltä.
Hinnat eivät sisällä aamiaista, joka maksaa 6,50 euroa aikuisilta ja 4,50 euroa lapsilta.
perjantai 11. marraskuuta 2011
Emil Aaltosen museo
Emil Aaltosen teollisuus- ja taidemuseo avattiin seitsemän vuotta sitten Tampereen Pyynikinlinnassa. Museon pysyvä näyttely on omistettu Emil Aaltosen omaan toimintaan maan taloudessa ja yhteiskunnassa. Erikoisnäyttelyt esittelevät eri teollisuudenaloja. Lisäksi museossa on esillä teoksia Aaltosen taidekokoelmasta.
Emil Aaltonen syntyi vuonna 1869 Sääksmäen Metsäkansassa. Nuorena Emil haaveili sepän ammatista, mutta hän päätyi kuitenkin 13-vuotiaana suutarin oppiin. 19-vuotiaana Emil oli jo suutarimestari ja yrittäjä.
Pian Aaltonen laajensi tuotantoaan kenkien korjaamisesta ja käsityöstä kansainvälisen mallin mukaiseen teolliseen tuotantoon. Hattulan Linnamäellä Aaltosella oli parhaimmillaan 15 työntekijää, ja niinpä hän saattoi avata pian omia kenkäkauppoja.
Tampereen Kenkätehdas käynnisti toimintansa vuonna 1905. Tehtaan työntekijämäärä kasvoi nopeasti yli sadan, ja tuotanto ylitti 20000 kenkäparia. Seuraavien vuosikymmenien aikana Aaltosen yritysrypäs kasvoi laajaaksi, ja kenkien lisäksi tuotannossa oli kemianteollisuuden tuotteita, konepajateollisuutta ja muoviteollisuutta.
Aaltosella riitti kuitenkin aikaa myös harrastuksille. Kuvataiteet ja maanviljely olivat hänen harrastuksissaan etusijalla, joskin myös tähtitiede kuului tämän teollisuusjohtajan harrastuksiin.
Aaltonen keräsi arvokkaan 250 taideteoksen kokoelman, josta osia on esillä Pyynikinlinnan museossa. Ensimmäiset ostoksensa Aaltonen teki 1910-luvulla, mutta kokoelma alkoi vauhdilla karttua vasta vähän myöhemmin.
Aaltonen oli myös suomalaisen tiede- ja taide-elämän merkittävä mesenaatti. Hän lahjoitti peruspääoman Tampereen kaupunginkirjaston rakentamista varten. Tiedemaailmaa hän tuki perustamalla Emil Aaltosen Säätiön, joka edelleen on yksi maamme merkittävistä tieteellisen tutkimuksen rahoittajista.
Linkit: Emil Aaltosen museo.
Emil Aaltonen syntyi vuonna 1869 Sääksmäen Metsäkansassa. Nuorena Emil haaveili sepän ammatista, mutta hän päätyi kuitenkin 13-vuotiaana suutarin oppiin. 19-vuotiaana Emil oli jo suutarimestari ja yrittäjä.
Pian Aaltonen laajensi tuotantoaan kenkien korjaamisesta ja käsityöstä kansainvälisen mallin mukaiseen teolliseen tuotantoon. Hattulan Linnamäellä Aaltosella oli parhaimmillaan 15 työntekijää, ja niinpä hän saattoi avata pian omia kenkäkauppoja.
Tampereen Kenkätehdas käynnisti toimintansa vuonna 1905. Tehtaan työntekijämäärä kasvoi nopeasti yli sadan, ja tuotanto ylitti 20000 kenkäparia. Seuraavien vuosikymmenien aikana Aaltosen yritysrypäs kasvoi laajaaksi, ja kenkien lisäksi tuotannossa oli kemianteollisuuden tuotteita, konepajateollisuutta ja muoviteollisuutta.
Aaltosella riitti kuitenkin aikaa myös harrastuksille. Kuvataiteet ja maanviljely olivat hänen harrastuksissaan etusijalla, joskin myös tähtitiede kuului tämän teollisuusjohtajan harrastuksiin.
Aaltonen keräsi arvokkaan 250 taideteoksen kokoelman, josta osia on esillä Pyynikinlinnan museossa. Ensimmäiset ostoksensa Aaltonen teki 1910-luvulla, mutta kokoelma alkoi vauhdilla karttua vasta vähän myöhemmin.
Aaltonen oli myös suomalaisen tiede- ja taide-elämän merkittävä mesenaatti. Hän lahjoitti peruspääoman Tampereen kaupunginkirjaston rakentamista varten. Tiedemaailmaa hän tuki perustamalla Emil Aaltosen Säätiön, joka edelleen on yksi maamme merkittävistä tieteellisen tutkimuksen rahoittajista.
Linkit: Emil Aaltosen museo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)